Näe ja koe

Ilmavoimamuseossa on esillä suhteellisen muuttumaton perusnäyttely ja suppeampia vaihtuvia näyttelyitä. Viestinäyttely ja tutkapuisto valottavat ilmapuolustuksen johtamisen, lennonvarmistuksen, ilmavalvonnan sekä radiotiedustelun välineiden ja toimintatapojen kehitystä.

 

Tulevat tapahtumat

Lentosimulaattorin ohjaamo, jossa näkyvät mittarit ja ohjauslaitteet.

Lennä ässien siivenjäljillä ja koe omakohtaisesti ilmataisteluiden jännitys!

Lentosimulaattorit

Suomen Ilmavoimamuseon Mersu- ja VR-lentosimulaattoreilla pääset lentämään sekä jatkosodan maineikkaalla Messerschmitt Bf 109 G -hävittäjällä että monella muulla eri aikakausina Ilmavoimien käytössä olleella koneella.

Simulaattoreihin myydään 30 ja 60 minuutin pituisia, opastettuja elämyspaketteja (hinnaltaan 40 euroa / 70 euroa), jotka sisältävät lyhyen perehdytyksen ja lentoaikaa. Lentopäiviä ovat pääasialllisesti lauantait. Simulaattorilennätykset tulee varata etukäteen sähköisen ajanvarauskalenterin kautta.

AjanvaraukseenAvautuu uuteen ikkunaan Lue lisää simulaattoreista
Viestinäyttelyn vitriini, jossa on lentokoneen pienoismalleja, radiolaitteita ja vihollisen tunnistuskuvasto.

Viestinäyttely

Ilmapuolustuksen johtamis-, lennonvarmistus- ja viestikalustoa esittelevä Ilmavoimien Viestimuseo perustettiin Tikkakoskella vuonna 1977. Suomen Ilmavoimamuseon kanssa samoissa tiloissa se on ollut vuodesta 1989. Näyttely esittelee suomalaisen sotilasilmailun johtamistoimintaa 1920–30-luvun kirjekyyhkyistä uuden vuosituhannen tietovuon aikakauteen asti.

Näyttelyssä selviää, miten sotilasilmailu on kehittynyt alkuaikojen kokeiluista hyvin järjestelmälliseksi toiminnaksi. Aina kun koneen näkee ilmassa, sillä on selkeästi määritelty tehtävä ja se toimii johdettuna. Vielä 1930-luvulla kommunikaatio lentokoneen ja maan välillä ei aina kulkenut radioaalloilla, vaan kyyhkyn siivillä. Pakkolaskun sattuessa lentokoneessa mukana ollut lintu päästettiin lentämään kotitukikohtaan ilmoittamaan vastoinkäymisestä.

Viestinäyttelyn esineet, tarinat ja installaatiot valottavat ilmapuolustuksen johtamisen, lennonvarmistuksen, ilmavalvonnan sekä radiotiedustelun välineiden ja toimintatapojen kehitystä Suomen ilmavoimien alkutaipaleelta aina 2000-luvulle saakka.

Viestinäyttelyn laajentuneessa kokoelmassa on esillä materiaalia 1920-luvun kaksitasokoneiden ajan kirjekyyhkyhäkistä sota-aikaisiin ilmavalvontalottien varusteisiin sekä suihkukonekauden tutkataistelunjohtokalustoon.

Näkymä tutkapuistosta. Tutkia, puita, etualalla pöytä ja tuoleja.

Tutkapuisto

Museon ulkoalueella sijaitsevaan tutkapuistoon on kerätty ilmavoimien käytössä olleita ilmavalvontatutkia. Esillä ovat:

 

  • Kotimaisen ilmavalvontatutka VRRVI:n antenni (käyttöaika 1953–1985)
  • Valvonta- ja korkeudenmittaustutka Philips SGR:n erilliset antennit (käyttöaika 1955–1980)
  • VRRVY-tutkan valvonta- ja korkeudenmittausantenni (käyttöaika 1955–1990)
  • Liikkuvan ilmavalvontatutka AN/TPS-1E ”Tepsun” antenni (käyttöaika 1958–1993)
  • Ranskalainen keskivalvontatutkajärjestelmän korkeudenmittausantenni ”XOB” (käyttöaika 1980–2009)
  • Kotimainen keskivalvontatutkajärjestelmän korkeudenmittausantenni ”KMA” (käyttöaika 1989–2014)

 

Puistoalueella on kaksi pöytäryhmää, joiden ääressä voi istuskella ja pitää vaikka evästauon.