Fokker D.XXI:n restaurointi
Talvisodan päähävittäjän, Fokker D.XXI:n restaurointi oli ennen Myrsky-projektin aloitusta suuritöisin Suomessa tehty lentokoneen restaurointityö. Kone valmistui näyttelykuntoon vuonna 1990.
Suuri osa varsinaisesta restaurointityöstä tehtiin runkoputkiston osalta Luonetjärvellä Hämeen Lennostossa ja muilta osin Karjalan lennostolla, mutta tiiviissä yhteistyössä Ilmavoimamuseon (silloisen Keski-Suomen Ilmailumuseon) kanssa. Siiven valmisti Plastmuotoilu Kaarnakoski Lahdessa. Museon rooli oli tärkeää erityisesti tutkimuksen ja tiedonkeruun osalta, mutta myös osien valmistuksen osalta. Yhteistyötä tehtiin myös hollantilaisen ilmailumuseon kanssa, erityisesti tiedonkeruuseen liittyen.
Entisöinnin lähtökohtana toimivat huonokuntoisina säilyneet rungon teräsputkirakenteen osat, Suomesta löytyneet irto-osat sekä osittain säilyneet piirustukset. Esimerkiksi koneen puinen siipi, nokan verhoilupellit ja takarungon kangasverhoilu puisine muoto-osineen jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen.
Huomattava osa Fokkerin yleisöille näkyvistä osista on siis uustuotantoa, suurimmat näkyvillä olevat alkuperäisosat ovat moottori, potkuri ja nokan pakokaasunkokoojarengas. Entisöinnin lähtökohdasta johtuen Fokkerissa ei ollut mahdollista soveltaa museon alkuperäisyyttä vaalivaa konservoinnillista lähestymistapaa, vaan kyseessä on restaurointi ja reproduktion rakentaminen.
19.9.1975 romuttamolla. Kuva: H. Valtonen.
Vuonna 1975 sotilasmestari Raimo Hurtta ja vääpeli Pertti Virtanen löysivät Jämsän lähettyvillä olevasta romutarhasta lentokoneen osia. Huolellinen tutkiminen paljasti, että ne olivat Fokker D.XXI -koneesta. Romuista tehtiin kaupat. Myöhempi tutkimus paljasti, että kyseessä oli maineikas koneyksilö FR-110, jolla lentomestari Viktor Pöytsiä oli talvisodassa lentänyt.
Kuvassa löytäjä Pertti Virtanen. Runkoa kunnostettiin jonkin verran ja asetettiin näytteille silloiseen Keski-Suomen Ilmailumuseoon.
Karjalan Lennoston Kilta sopi silloisen Keski-Suomen Ilmailumuseon kanssa 1984 restaurointityön suorittamisesta. Restaurointityön vastaavaksi mekaanikoksi nimitettiin Heikki Äimälä.
FR-137:n hylky jäälle nostettuna toukokuussa 1988.
Vuonna 1979 paikansivat sukeltajat Veli-Pekka Korhonen, Timo Nyman ja Olavi Veijalainen Saimaasta lentokoneen hylyn, joka todettiin tanskalaisen vapaaehtoisen luutnantti Friz Rasmussenin nimikkokoneeksi. Hän menehtyi rajussa ilmataistelussa neuvostoliittolaisia vastaan 2.2.1940. Alas ammuttu kone syöksyi jään läpi Saimaaseen, jossa se lepäsi lähes 40 vuotta. Hylky nostettiin ylös ja toimitettiin Tikkakoskelle. Restauroidussa Fokkerissa oleva potkuri on saatu Saimaaseen pudonneesta koneesta.
Myöhemmin, vuonna 1986, Satakunnan Lennoston sukeltajat paikansivat toisen Fokkerin hylyn Oriveden Haukkalammesta, jonne se oli syöksynyt 1941. Koneen yksilönumero oli FR-137, ja se nostettiin ylös kevätjäiden aikana toukokuussa 1988. Hylystä saatiin paljon arvokasta tietoa ja materiaalia, muun muassa perärunko, moottoripukin ja tuliseinän välinen alue sekä ohjaamon osia.
