Valmet Vihuri (VH-18)

Vihuri on suomalainen alatasoinen ja kaksipaikkainen harjoitushävittäjä ja jatkokoulutuskone. Se on ensimmäinen Suomessa suunniteltu kokometallirakenteinen lentokone. 1940-luvun loppua lähestyttäessä oli Ilmavoimien Pyry-harjoituskoneiden määrä vähentynyt niin paljon, että uuden harjoitushävittäjän hankinta Ilmavoimille ajankohtaistui. Koska lentokoneiden hankinta ulkomailta oli tuolloin taloudellisesti hankalaa, päädyttiin suunnittelemaan tarkoitusta varten kotimainen konetyyppi. Näin kyettiin myös säilyttämään suomalainen lentokoneteollisuus elinvoimaisena sodan jälkeen. 

Koneen prototyyppi nousi siivilleen helmikuussa 1951 ja osoittautui lento-ominaisuuksiltaan onnistuneeksi. Sarjatuotantoa silmällä pitäen koneen rakenne oli kuitenkin merkittävissä määrin suunniteltava uudelleen. Ensimmäinen sarjavalmisteinen Vihuri II luovutettiin Ilmavoimille lokakuussa 1953. Konetyyppi päätyi välittömästi vilkkaaseen käyttöön konepulasta kärsineissä lennostoissa. 

1950-luvun jälkipuoliskolla Vihuri oli Ilmavoimien käytetyin konetyyppi. Vilkkaassa käytössä sattui myös paljon onnettomuuksia. Yhteensä 16 konetta tuhoutui ja yhdeksän lentäjää sai surmansa. Vaikka onnettomuusmäärä ei tuolloin ollut poikkeuksellisen suuri lentotunteihin verrattuna, syntyi asiasta kuitenkin vilkas julkinen keskustelu ja lopulta Vihurit poistettiin puolustusministerin päätöksellä käytöstä toukokuussa 1959. Lentokoneena Vihuria voi kuitenkin nykypäivänä pitää mainettaan parempana. Sen lento-ominaisuudet olivat täysin tavanomaiset ja sen avulla saatiin koulutettua ensimmäinen sotien jälkeinen sukupolvi ohjaajia Ilmavoimiin.  

Vuonna 1960 jäljellä olleet Vihurit myytiin romuksi lukuun ottamatta VH-18:aa, joka säilyi opetusvälineenä Ilmavoimien Teknillisessä koulussa ja on nykyisin ainoana jäljelle jääneenä Vihurina näytillä Suomen Ilmavoimamuseossa.