Stieglitz on saksalainen sekarakenteinen ja kaksipaikkainen alkeiskoulukone. Runkorakenne on hitsattua teräsputkea ja siivet puurakenteiset. Kone on kangaspäällysteinen lukuun ottamatta alumiinilevystä tehtyjä nokkapellityksiä. Koneen prototyypin ensilento oli vuonna 1932. Testeissä koneen taitolento-ominaisuudet todettiin erinomaisiksi. Huhtikuussa 1940 Suomen Ilmavoimat osti 30 Focke-Wulf Fw 44 J -konetta Saksasta. Hankituista koneista kymmenen oli alun perin tilattu Norjaan, mutta Saksan miehitettyä maan ne myytiin Suomeen.
Sota-aikana ”Stigut” palvelivat etupäässä jatkokoulutus- ja yhteyskoneina. Sodan jälkeen niitä käytettiin alkeislentokoulutukseen kotimaisen VL Viiman rinnalla. Konetyyppi säilyi Ilmavoimien käytössä toukokuuhun 1960 asti.
Vuonna 1960 huutokaupatuista koneista Ilmavoimat osti kymmenen vuotta myöhemmin takaisin SZ-4:n, joka oli ollut Forssan Ilmailukerhon käytössä. Ilmavoimat käytti sitä niin sanottuna lentävänä museokoneena vuodesta 1970 vuoteen 1980 asti, joskin harvakseltaan. Suomen Ilmavoimamuseon kokoelmaan kyseinen kone päätyi vuonna 1989.
Linkki kopioitu!
Lisätiedot
Käyttöaika
1940–1960
Valmistaja
Focke-Wulff, Saksa
Mitat
Siiven kärkiväli 9,00 m; Suurin nopeus 185 km/h; Pituus 7,30 m; Korkeus 2,70 m.
Tyyppi
Kaksipaikkainen alkeiskoulukone
Esinenumero
1947
Sijainti
Näyttely