DC-3 (sanoista Douglas Commercial) on yhdysvaltalainen kaksimoottorinen metallirakenteinen matkustaja- ja kuljetuskone. Se kykenee kuljettamaan kolmen hengen ohjaamomiehistön lisäksi 28–33 matkustajaa. Vuoteen 1947 mennessä Douglasin tehtailta oli valmistunut eri versioina yhteensä 10 654 DC-3-konetta, joista suurin osa oli tyyppimerkinnöillä C-47 ja C-53 tunnettuja sotilaskuljetuskoneita.
Toisen maailmansodan jälkeen suuri määrä sotilaiden kuljettamiseen tarkoitettuja koneita myytiin länsimaisille lentoyhtiöille matkustajakoneiksi. Vuoden 1946 toukokuussa myös Suomen valtio osti Yhdysvaltain ylijäämävarastosta kahdeksan DC-3-konetta. Hankitut koneet kunnostettiin matkustajakäyttöön sopiviksi sekä Fokker-tehtailla Alankomaissa että Valtion Metallitehtaalla Tampereella. Kaikkiaan Suomessa on ollut käytössä 15 DC-3:a, joista Aero Oy:llä / Finnairilla 10 ja Kar-Airilla 4.
Finnairin koneista kahdeksan myytiin Ilmavoimille vuosina 1960–1970, minkä lisäksi Ilmavoimat osti yhden koneen Lufthansalta. Ilmavoimien kuljetusten ohella kalustoa käytettiin Laskuvarjojääkärikoulun hyppykoneina, maalinhinauksessa, sekä Maanmittaushallituksen kartoituskuvauksissa. Lisäksi yhdellä koneella aloitettiin elektroniset mittauslennot.
Ilmavoimien viimeinen lento konetyypillä lennettiin joulukuussa 1984. Suomen Ilmavoimamuseon kokoelmiin kuuluva DO-4 saapui Suomeen helmikuussa 1947 ja oli matkustajaliikennekäytössä tunnuksella OH-LCF ja nimellä ”Kyytipoika”. Kone kuljetti marsalkka Mannerheimin arkun Sveitsistä Suomeen vuonna 1951. Vuoden 1960 helmikuussa kone myytiin Ilmavoimille ja museolle se luovutettiin toukokuussa 1982.
Linkki kopioitu!
Lisätiedot
Käyttöaika
1960–1984
Valmistaja
Douglas Aircraft Company, Yhdysvallat
Mitat
Siiven kärkiväli 28,96 m; Suurin nopeus 346 km/h; Pituus 19,65 m; Korkeus 5,46 m.
Tyyppi
Matkustaja- ja kuljetuskone
Esinenumero
870
Sijainti
Näyttely