Bristol Blenheim Mk.IV (BL-200) 

Bristol Blenheim on englantilainen kolmipaikkainen pommituskone. Kone on metallirakenteinen lukuun ottamatta kankaalla verhoiltuja ohjainpintoja siivissä ja peräsimissä. Blenheim-pommikoneen ensilento tapahtui kesäkuussa 1936. Kone oli tuolloin useimpia aikakauden hävittäjiä nopeampi, mikä herätti luonnollisesti paljon mielenkiintoa konetyyppiä kohtaan. Esimerkiksi Iso-Britannian Royal Air Force ja Suomen Ilmavoimat tilasivat koneita jo suunnitteluvaiheessa. Ahtaaksi koetun ohjaamon tilojen lisäämiseksi Blenheimistä kehitettiin vuonna 1937 muunnos Mk. IV, jossa koneen nokkaa oli jatkettu 86 cm. Toimintasäteen lisäämiseksi Mk. IV:n siivensisäistä polttoainekapasiteettia oli kasvatettu. 

Blenheimin ensimmäinen ulkomainen tilaaja oli Suomi. Puolustusministeriö tilasi ensimmäiset 18 Mk. I -konetta lokakuussa 1936 ja koneet toimitettiin Suomeen lentämällä heinäkuusta 1937 alkaen. Koneen valmistuslisenssi hankittiin huhtikuussa 1938 ja ensimmäinen kotimainen 15 koneen Blenheim-sarja tilattiin Valtion Lentokonetehtaalta huhtikuussa 1939. Talvisodan aikana Iso-Britanniasta tilattiin 24 Blenheim -pommikonetta, joista puolet edusti Mk. IV -muunnosta. 

Blenheim oli ensimmäinen Suomessa valmistettu kokometallikone. Uusien työtapojen vuoksi koneen lisenssivalmistus oli erittäin vaativa tehtävä kotimaiselle lentokoneteollisuudelle. Blenheim oli myös Ilmavoimien tärkein pommikonetyyppi toisessa maailmansodassa. Pommitustehtävien ohella sitä käytettiin runsaasti myös tiedusteluilmakuvauksiin. Talvisodan syttyessä Blenheim oli Ilmavoimien nopein kone ja kykeni nopeutensa turvin useimmiten välttämään taistelukosketuksia vihollisen hävittäjiin. Huonona puolena pidettiin koneen pienehköä pommikuormaa. 

Kaikkiaan Ilmavoimien käytössä oli 97 Blenheim-pommikonetta, joista 22 oli pitkänokkaisia Mk. IV:ia. Valtion Lentokonetehdas valmisti Blenheimejä lisenssillä 55 kappaletta. Konetyypin viimeinen lento Ilmavoimissa lennettiin toukokuussa 1958.