Museomme kokoelmapolitiikka

Hyväksytty 6.3.2012

1. Museon tallennusvastuu

Suomen Ilmavoimamuseo on Keski-Suomen Ilmailumuseosäätiön ylläpitämä erikoismuseo, jonka toimialueena on koko Suomi. Museon toimialana on ilmavoimien perinteiden tallentaminen ja ylläpitäminen muun museotoimen ohella. Museo kerää, tallentaa, säilyttää, laittaa esille ja tutkii materiaalia, jolla on historiallista mielenkiintoa ja merkitystä joko ilmavoimien historian tai alueelliselta (Keski-Suomi) taikka paikalliselta (Jyväskylän seutu) ilmailuhistorian kannalta.

2. Kokoelmien sisällön ja määrän seuranta

Museon kokoelmat ovat pääosin Puolustusministeriön omaisuutta (kaikki ilmavoimilta poistettu museoesineistö). Kokoelmien sisältöä ja määrää seurataan materiaalia museoon vastaanotettaessa. On syytä toteuttaa valintaa ja keskittyä olennaiseen tallennusvastuun mukaiseen materiaaliin.

3. Kokoelmatoiminnan periaatteet

Hankinta

Museon kokoelmiin kerätään Suomen sotilasilmailuun liittyvää esineistöä, jonka avulla on tarkoitus saada tulevatkin sukupolvet ymmärtämään ilmailun kehityksen, sen nopeuden ja vaarallisuuden ja sotilasilmailun osuuden myös siviili-ilmailun kehitykseen ja tämän merkityksen.

Puolustusvoimilta tuleva esineistö on valtion omaisuutta ja sisältyy Sotamuseon kirjanpitoon.

Kokoelmiin otetaan myös paikallisesti ja alueellisesti merkittävää yleisesti ilmailun historiaan liittyvää materiaalia. Hyväksyttävän materiaalin osalta on kuitenkin käytettävä valintaa ja harkintaa, mikä on todella museoimisen arvoista ja sellaista, jonka on syytä säilyä tuleville sukupolville. Museo ei ota vastaan yksityisten henkilöiden kokoelmia vain siksi, että henkilö on sellaisen koonnut. Museo ottaa vastaan ja säilyttää oman politiikkansa mukaista materiaalia ja tarvittaessa valitsee tarjolla olevasta materiaalista soveliaan. Tämä on saatettava aina myös materiaalia tarjoavan tahon tietoon ennen luovutusta.

Museo ei osta materiaalia.

Käyttö

Kokoelmissa olevaa esineistöä pyritään käyttämään vaihtuvissa näyttelyissä, elleivät ne ole pysyvästi esillä. Esineitä voidaan lainata muille museoille määräajaksi. Varusteita ja tarvikkeita käytetään museoesineiden restauroinnissa. Poikkeuksellisesti myös varusteita ja tarvikkeita voidaan tuoda näyttelyyn. Varusteita ja tarvikkeita voidaan lainata ja vaihtaa museoeettisten ohjeiden mukaan lähinnä muiden museoiden, mutta harkinnan mukaan myös muiden ilmailumuseaalista toimintaa harrastavien tahojen kanssa, valtion omaisuutta vain Sotamuseon ja/tai puolustusministeriön luvalla.

Kokoelmissa oleva aineisto: esineistö, arkisto- ja kirjastomateriaali on tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käytettävissä museon henkilökunnan avustuksella tai erikseen sovittavalla tavalla.

Poisto

Museoesineitä voidaan poistaa puolustusvoimien materiaalin osalta Puolustusministeriön päätöksellä ja muun materiaalin osalta säätiön hallituksen päätöksellä.
Puolustusministeriö on myöntänyt luvan myydä museon hyväksi vanhoja ohjekirjoja, joita on useita kappaleita, ja jotka eivät ole salaisia. Samoin museoitavia ilmailulehtiä voidaan myydä ja vaihtaa, mikäli niitä on museolla useampia kuin kaksi kappaletta. Ilmailulehtiä/vastaavia vastaanotettaessa on lahjoittajalle ilmoitettava, että ylimääräiset kappaleet voidaan myydä museon hyväksi.

4. Kokoelmien luokitus dokumentointia varten

Museon kokoelmaesineet luokitellaan luokitusjärjestelmässä neljään kategoriaan:

museoesineet:

  • ovat kunnoltaan hyviä ja sellaisenaan tai suhteellisen pienellä työllä esille laitettavissa
  • ovat ainutlaatuisia ja/tai museoarvoltaan arvokkaita
  • ovat tyypillisesti ilmailuun liittyviä toiminnallisia kokonaisuuksia

varusteet:

  • ovat yleensä museoesineen tai mahdollisen museoesineen osia
  • eivät ole sellaisenaan esille laitettavissa kuin poikkeustapauksessa

tarvikkeet:

  • varaosat, joita käytetään museoesineiden konservoinnissa ja huollossa

hylkylöydöt:

  • maastosta löytyneet lentokoneiden hylkyihin liittyvät kappaleet, joilla on erityistä museaalista arvoa
  • omassa tietokannassaan vuodesta 1994 alkaen

Kokoelmaesineiden lisäksi museossa on:

arkistomateriaalia:

  • museon lentokoneiden konekohtaiset asiakirjat tai niiden kopiot
  • henkilökohtaiset muistiinpanot
  • leikekirjat
  • käsikirjoitukset
  • museon oman toiminnan dokumentit
  • negatiivit, valokuvat ja niiden kaksoiskappaleet
  • digitaaliset tallenteet

kirjastomateriaalia:

  • kaupalliset ilmailukirjat
  • lento- ja muun ilmavoimien kaluston ohje-, varaosa- ym. -kirjat
  • lehdet

5. Materiaalin dokumentointi ja rekisteröinti

Museoon vastaanotettava materiaali dokumentoidaan liitteen 1 kaavan mukaisesti, museon omaan tietokantaan ja varsinaisten museoesineiden (ks. kohta 4.a.) osalta Memoron-järjestelmään. Ilmavoimilta ja muualta puolustushallinnosta museon kokoelmiin tuleva materiaali on Sotamuseon kirjanpidossa deponoituna Suomen Ilmavoimamuseolle.

Jokainen museoon otettava materiaali dokumentoidaan heti vastaanoton yhteydessä riippumatta siitä, hyväksytäänkö se lopulta museon materiaaliksi. Vastaanotettaessa kirjataan ainakin seuraavat tiedot:

  • luovuttajan yhteystiedot
  • luovutuspäivämäärä
  • materiaalin nimike/käyttötarkoitus
  • materiaalin historia

Kun materiaali hyväksytään kokoelmiin se dokumentoidaan seuraavasti:

  • materiaali saa numeron museon tulodiariosta
  • materiaalin tiedot (luovuttaja sekä materiaalin nimike, historia jne.) kirjataan diaariin
  • museoesineiden tiedot kirjataan Memoron-järjestelmään ja ne saavat esinenumeron
  • numero maalataan tai liitetään pysyvällä tavalla materiaaliin
  • tarvittaessa esine kuvataan ja kuva liitetään tiedostoon
  • varusteet kirjataan varusteluetteloon
  • arkistomateriaalista kirjoitetaan arkistoluettelo
  • valokuvat reprokuvataan ja kopio sijoitetaan hakemistona toimivaan kuvalaatikostoon
  • valokuvien digitointia suoritetaan asiakastilausten yhteydessä ja kuva-arkisto digitoituu näin ajan myötä

6. Kartuttamis- ja hankinteperiaatteet

Museon kokoelmia kartutetaan pääasiassa ilmavoimien poistaessa materiaaliaan. Museoitava materiaali painottuu ilmavoimien operatiivisten tehtävien täyttämiseen oleellisesti liittyvään esineistöön ja henkilöihin.

Museo ottaa vastaan yksityisiltä henkilöiltä ja tahoilta materiaalia, jolla on merkitystä ilmavoimien historian tai paikallisen taikka alueellisen ilmailuhistorian kannalta. Museo ei osta museoitavaa materiaalia. Vastaanotettavan materiaalin tulee olla hyväkuntoista, vain erityisen merkittävän ja harvinaisen materiaalin kohdalla voidaan ottaa vastaan huonokuntoista materiaalia.

7. Lainaamis- ja deponointiperiaatteet

Museon omaa materiaalia voidaan lainata kutakin kertaa varten erikseen niin päätettäessä erityisen luotettavaksi tiedetyille henkilöille/tahoille määräajaksi. Jokaisesta lainasta on tehtävä asianmukainen lainauskuitti kolmena kappaleena, yksi museolle, yksi lainaajalle ja yksi, joka kulkee lainattavan materiaalin mukana ja joka tuhotaan, kun materiaali palaa museolle.

Puolustusministeriön omaisuutta (Sotamuseon kirjanpidossa olevaa materiaalia) ei saa deponoida eteenpäin ilman Sotamuseon lupaa. Kaikesta tällaisen materiaalin lainaamisesta on toimitettava asianmukaiset asiakirjojen kopiot Sotamuseoon.

8. Kokoelmien konservointi

Esineet pyritään pääsääntöisesti konservoimaan ja tarvittaessa restauroimaan siihen asuun ja tilaan, jossa ne olivat silloin, kun ne olivat viimeistä kertaa käytössä (esim. lentokoneen lähtiessä viimeiselle lennolleen). Poikkeuksena voi olla jonkin esineen historiaan liittyvä merkityksellinen ilmiasu, vaikka se ei esineen viimeinen operatiivinen asu olisikaan (esim. lentokone MT-507).

Konservoinnin tavoite on säilyttää esine sellaisena kuin se oli käytössä ollessaan. Konservointi keskitetään esineisiin, varusteet ja tarvikkeet pyritään säilyttämään niin, että niiden kunto ei huonone, vaan ne ovat tarvittaessa käytettävissä esim. esineen restauroinnissa. Tällöin niiden käytön aikainen olotila pyritään palauttamaan.

Konservointitoimenpiteet dokumentoidaan konservointiosastolla ja tiedot tallennetaan siten, että ne ovat helposti yhdistettävissä kyseisen esineen tai varusteen muihin tietoihin. Restauroinneista pidetään kaikkia vaiheita ja toimenpiteitä koskevaa kirjanpitoa ja työn eri vaiheet valokuvataan. Konservointi- ja restaurointityöt ilmoitetaan vuosikertomuksessa.

9. Kokoelmien säilytys

Kokoelmiin kuuluva esineistö sijoitetaan säilytystiloihin, joissa pyritään ylläpitämään säilytyksen kannalta ohjeiden mukaiset olosuhteet (lämpötila, kosteus ja valo). Museon ei ole mahdollista varata kaikelle materiaalille ihanteellisia säilytystiloja, vaan on hyväksyttävä puutteellisiakin säilytystiloja silloin, kun ne ovat esineen kannalta parempia kuin kokonaan ilman säilytystilaa oleminen.

Esineiden kuntoa ja niiden mahdollisen käytön seurauksia seurataan säännöllisesti. Käytössä ollut esineistö tarkastetaan aina käytön jälkeen ja vaihtuvan näyttelyn jälkeen, pysyvässä näyttelyssä oleva esineistö tarkastetaan vuosittain ja säilytyksessä oleva esineistö vähintään viiden vuoden välein. Säilytyksessä olevan esineistön tarkastuksesta laaditaan suunnitelma ja tarkastukset kirjataan esinetietojen yhteyteen.

Säilytystilat paikkamerkitään niin, että jokainen museoesine ja varuste voidaan paikantaa hyllypaikan/vastaavan tarkkuudella. Tarvikkeiden osalta ne sijoitetaan kokonaisuuksiin, jotka noudattavat liitteen 1 tarvikeluettelon mukaisia kokonaisuuksia.

Säilytysjärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavat tutkija ja varastovastaava apunaan muu museohenkilöstö.

Kokoelmien määrän kasvaessa säilytystilan puute on käynyt vakavaksi. Tällä hetkellä (2016) kaikkien kokoelmaesineiden ja -materiaalin asianmukainen säilyttäminen ei ole vaadittavalla tasolla. Jollei säilytystiloja saada lisää, rajoitetaan materiaalin vastaanottamista. Pahimmassa tapauksessa materiaalia joudutaan hävittämään.